Terkko Navigator / Sekvenssikarttaa peliin : tutkimus uuden työvälineen kehittämisestä lapsiperheiden arjen tueksi

Arjen hallintaan liittyvää toimintaa tutkitaan usean tieteenalan piirissä ja tässä tutkimuksessa lähestyn aihetta kotitaloustieteen näkökulmasta. Kotitaloustiede korostaa kotitalouksien toiminnan holistista luonnetta, jossa kodin arkiset toiminnot ja perheenjäsenten vuorovaikutus kietoutuvat yhteen. Kotitalouksien toiminnalla samoin kuin perheiden toiminnallisilla edellytyksillä selviytyä jokapäiväisessä arjessa on laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia ja suuri merkitys niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Tutkimusaineisto on kerätty perhetyön kehittämishankkeessa, jossa kokeiltiin ja kehitettiin 'sekvenssikartta' nimistä uutta perhetyön välinettä. Väestöliitossa vuosina 2007-2010 toteutetussa Arki haltuun -hankkeessa oli tavoitteena kehittää perhetyömenetelmä, jonka toimintafilosofian keskiössä oli perheen arjen sujuvuuden parantaminen. Koko hankkeen ajan työntekijät kokoontuivat viikoittain tiimipalaveriin, jonka keskustelut ääninauhoitettiin. Palavereissa työntekijät välittivät tietoa toiminnastaan, vaihtoivat kokemuksia kotikäyntien tapahtumista sekä arvioivat, ideoivat ja suunnittelivat kotikäynneillä tapahtuvaa työtä. Tutkimukseni aineistona ovat tiimikokousten äänitallenteet. Tutkimukseni kohdistui sekvenssikarttaa ja sen käyttöä koskevan tiedon luomiseen sekä potentiaalisen tiedon näkyväksi tekemiseen. Teoreettisesti lähestyin sekvenssikarttaa Wartofskyn esittämän artefaktien kategoriajärjestelmän pohjalta, Tutkimukselle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Miten sekvenssikartta sijoittuu artefaktitasoille ja mitä representaatioita se saa näillä tasoilla? 2. Mitä sekvenssikartan ominaisuuksia ja merkityksiä työntekijät liittävät työvälineeseen oman työnsä näkökulmasta? ja 3. Mikä on sekvenssikartan kokonaiskuva artefaktin ja käsitteellistämisen näkökulmasta? Tutkimuksen laadullinen sisällönanalyysi oli teoriaohjaava, jossa empiirinen aineisto jaettiin aluksi teorian ohjaamiina tasoihin ja eri tasojen ilmauksista muodostettin kokoavia teemoja Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on sekvenssikartan ennakoitua laajemmat käyttökohteet. Perheessä sekvenssikarttaa voitiin käyttää arjen aikatauluttamisen ohella yhteistyösopimuksena, vanhemman auktoriteetin tukena, aktivointivälineenä sekä arjen jouston välineenä. Lisäksi sen avulla voitiin rakentaa ja muodostaa mallia vanhemmuudesta sekä kodista turvallisena ja viihtyisänä lasten kasvupaikkana. Perheen arjen aikatauluttamisen tueksi ajateltu väline osoittautui tärkeäksi välineeksi myös työntekijöiden oman työn kannalta.Työntekijöiden kokemusten mukaan perhetyössä sekvenssikarttaa voitiin käyttää puheeksi oton, palautteenannon, tiedottamisen ja suunnittelun välineenä.