Table of Contents

Raportissa tarkastellaan Venäjän viimeaikaista kehitystä bioenergiaan liittyvän energiapolitiikan ja alueellisten kehityshankkeiden ja -näkymien kannalta. Venäjällä on laadittu runsaasti bioenergian kehittämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä lakeja, määräyksiä ja kehitysohjelmia viimeisten 5-10 vuoden aikana. Myös alueet ovat lähteneet kehittämään bioenergiaa omista lähtökohdistaan itselleen sopivalla tavalla. Sekä maanlaajuisissa että alueellisissa energiapoliittisissa ratkaisuissa korostuu energiansäästäminen. Bioenergia rinnastetaan uusiutuviin energianlähteisiin tuuli-, aurinko- ja vesivoiman kanssa. Monilla metsäisillä alueilla biomassa on kuitenkin näistä merkittävin, mikä näkyy myös puubiomassaan liittyvässä panostuksessa. Puubiomassan hyödyntämiseen liittyvät myös alueen metsäteollisuustuotannon taso ja fossiilisten polttoaineiden kuljetusmatkat. Alueilla, joilla puunjalostusteollisuus tuottaa runsaasti energiapuuksi kelpaavaa jätepuuta, ja joilla fossiilisia voimalapolttoaineita joudutaan tuomaan kaukaa, bioenergian kehitysnäkymät ovat hyvät. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Arkangelin alue ja Komin tasavalta, joilla fossiiliset energiavarat keskittyvät pohjoiseen, mutta asutuskeskukset etelään. Lisäksi useilla alueilla on tarvetta hajautetuille energiaratkaisuille siellä, missä ei ole kaasunjakelua. Nämä tarjoavat hyviä vientimahdollisuuksia esimerkiksi pienten pellettikattiloiden, pelletöintilaitteistojen ja automatisointilaitteistojen valmistajille. Venäjän liiketoimintaympäristöä leimaavat kuitenkin omat erikoispiirteensä, kuten yksityishenkilöiden ja joidenkin yritysten suuri vaikutusvalta mm. alueellisessa energiapolitiikassa, mikä tekee liiketoimintaympäristöstä jossain määrin arvaamattoman.