Table of Contents

Alkuun skeptisesti teatteriin suhtautunut mies joutui avioliiton myötä tähtinäyttelijä Ida Aalbergin kanssa sopeutumaan vaimonsa ammattiin. Uexkull-Gyllenbandin suuri kunnioitus kohdistui Henrik Ibsenin näytelmiin. Vuodesta 1904, Ida Aalbergin suuresta kiertueesta lähtien hän toimi vaimonsa ja tämän ensemblen ohjaajana. Ohjelmassa oli kolme Ibsenin näytelmää, Rosmersholm, Hedda Gabler ja Nukkekoti. Ohjaajantyö jatkui Suomen Kansallisteatterissa 1909-1911. Mitä tulee Ida Aalbergin näyttelijäntyöhön, aviopuoliso johdatti häntä hillittyyn tyyliin ja pieniin välineisiin. Ida Aalberg saattoi kuitenkin ilman sisäistä ristiriitaa palata suuren tyylin näyttelemiseen realististen tehtävien jälkeenkin, ilman mitään sisäistä ristiriitaa. Vaimonsa kuoleman jälkeen 1915 ja Suomen itsenäistyttyä 1918 Uexkull-Gyllenband perusti vaimonsa nimeä kantavan teatterin (toiminnassa 1918-1919), jossa hän pääsi toteuttamaan ohjauksellisia ideoitaan. Ohjaajantyössään Uexkull-Gyllenband toi Suomeen stanislavskilaisen teatterikulttuurin, jota hän oli omaksunut Pietarissa ja Moskovassa näkemiensä Moskovan Taiteellisen teatterin esitysten kautta ja lukemiensa Stanislavskin 1910-luvulla julkaistujen kirjoitusten avulla.